Pirjo/ opaskirja

Nummi (ruots. Nummis tai Nummisbacken; tunnetaan myös nimillä Nummenmäki, Nummenpakka, Nummenpaka, Pakka[1] ja Nopola[2]) on Turun kaupunginosa. Se on pääasiassa vanhaa puutaloaluetta, mutta sen alueeseen kuuluu myös Ylioppilaskylä. Nummi sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta itään. Asutus sijaitsee sekä Vanha Hämeentien–Itäharjun alueella että Kuuvuorella, jossa talot on rakennettu 1900-luvun alussa. Historiaa: Nummen lähellä sijaitsee Vähäjoen ja Aurajoen yhtymäkohdassa Koroisten niemi, jossa 1200-luvulla sijaitsi piispan asuinpaikka ja tornilinna. Pyhän Katariinan kirkko hallitsee aluetta, ja sen suunnittelu ja rakennustyöt aloitettiin 1340-luvulla. Vitaaliveljet ryöstivät ja polttivat kirkon 1396. Se rakennettiin uudestaan kolmilaivaiseksi 1440-luvulla. Nummen kylässä oli 1500-luvulla kuusi taloa: Pappila, Kuikkula, Kylä, Simola, Tammi ja Veräjänkorva (Korvala). Talot oli rakennettu umpikartanoiksi, jossa rakennukset ja aita sulkevat pihapiirin kokonaan. Turun palon (4.9.1827) jälkeen ihmiset muuttivat halvempien hintojen perässä Kaarinan puolella olevaan Nummenpakkaan. Vuonna 1905 se muodostettiin Nummenmäki-nimiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Alue siirtyi Kaarinalta Turulle vuoden 1939 aluejaon jälkeen, jolloin taajaväkinen yhdyskunta samalla lakkautettiin. 1960-luvun loppuun saakka viereisessä Itäharjun kaupunginosassa toimi Kupittaan Savi Oy, jonka tehtaalta johti kapearaiteinen Kupittaan savirata joen yli Halisten pellolle, josta raaka-ainesavi kaivettiin. Nummenpakalta olivat kotoisin Turun ja Porin läänin maaherrat Erkki Härmä, Esko Kulovaara ja Paavo Aitio.[2]